Maria Laurila
>> Kuuntele puhe klikkaamalla tästä (soitin avautuu uuteen ikkunaan)
sunnuntai 5.7.2026
aamuseurat klo 8.00
Maria Laurila
En lakkaa toivomasta
Elämme maailmassa, jossa ihmiset etsivät jatkuvasti toivoa. Sen huomaa uutisista, keskusteluista ja omasta elämästämme. Ihmiset toivovat terveyttä, turvallisuutta, rauhaa, parempaa huomista. Moni yrittää löytää jotain, mikä auttaisi jaksamaan vaikeiden aikojen yli.
Samalla yhä useammat kokevat epävarmuutta. Tulevaisuus voi näyttää synkältä. Eämä tuo eteen sairautta, yksinäisyyttä, pettymyksiä tai surua. Silloin huomaa, kuinka tärkeä asia toivo on.
Pimeässä pienikin valo näkyy kauas. Samalla tavalla toivo voi antaa ihmiselle voimaa jatkaa eteenpäin silloinkin, kun kaikki ei ole hyvin.
Juuri vaikeudet paljastavat, mihin toivomme perustuu. Kun elämä on helppoa, ajattelemme pärjäävämme yksin. Mutta kun tulee huolia tai vastoinkäymisiä, alamme etsiä jotain pysyvää. Silloin toivo muuttuu todella tärkeäksi.
Kun ajattelemme toivoa, katse kääntyy erityisesti Jeesukseen Kristukseen. Ihmiset hakeutuivat Jeesuksen luo juuri siksi, että he olivat menettäneet toivonsa. Oli sairaita, köyhiä ja hylättyjä ihmisiä. Jeesus ei torjunut heitä. Hän kohtasi ihmiset lempeästi ja antoi heille toivoa. Ihmiset tarvitsivat jonkun, joka näki heidät ja välitti heistä.
Sama ajatus koskee myös meitä tänään. Joskus voimme itse olla väsyneitä ja kaivata rohkaisua. Joskus taas voimme olla niitä, jotka tuovat toivoa toisille ihmisille. Ystävällinen sana, kuunteleminen tai pieni apu, voi olla toiselle ihmiselle paljon suurempi asia kuin ymmärrämmekään.
Moni ajattelee, että toivo tarkoittaa vain suuria tulevaisuuden asioita. Mutta toivo auttaa ihan tavallisessa arjessa.
Se auttaa nousemaan uuteen päivään.
Se auttaa jatkamaan vaikeassa tilanteessa.
Se auttaa uskomaan, ettei pimeys kestä ikuisesti.
Erityisen lohdullista on se, että Jumala tuntee ihmisen heikkouden. Meidän ei tarvitse olla vahvoja koko ajan. Raamatussa toivo liittyy myös kärsivällisyyteen. Kaikki ei muutu hetkessä. Joskus rukouksiin joutuu odottamaan vastausta pitkäänkin. Silti Jumala toimii, vaikka emme aina heti näe sitä. Voimme varmasti omasta elämästämme muistaa tilanteita, joissa jälkeenpäin huomaa Jumalan johdatuksen paremmin kuin juuri sillä hetkellä.
Nykymaailmassa ihmiset kuulevat jatkuvasti huonoja uutisia. Sodat, kriisit ja epävarmuus synnyttävät pelkoa ja toivottomuutta.
Siksi toivo on tänään erityisen tärkeää.
Se muistuttaa, että Jumala ei ole menettänyt maailman hallintaa.
Se muistuttaa, että pahuus ja kärsimys eivät saa viimeistä sanaa.
Se muistuttaa, että ihmisellä on tulevaisuus Jumalan yhteydessä.
Tämä toivo on kantanut kristittyjä kaikkina aikoina — kaikkein vaikeimpien vaiheiden läpi.
Toivo ei ole tarkoitettu pidettäväksi vain itsellä. Aina emme voi ratkaista toisten ongelmia, mutta voimme kulkea hetken heidän rinnallaan. Ihmiset muistavat pitkään sen, että joku pysähtyi heidän kohdalleen vaikeana aikana.
Kristityn toivo ei kuitenkaan perustu vain siihen ajatukseen, että ehkä asiat joskus muuttuvat paremmiksi. Raamatussa toivo perustuu Jumalan lupauksiin.
Ihmisten lupaukset voivat joskus pettää. Omat voimat voivat loppua. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Mutta Jumalan lupaukset eivät muutu. Siksi mekin voimme hiljaa pyytää:
Takaisin anna meille taas toivo, uskallus
työhön ja huomispäivään rohkea luottamus
Klikkaamalla kuva avautuu suurempana.
