Juha Takala
>> Kuuntele puhe klikkaamalla tästä (soitin avautuu uuteen ikkunaan)
sunnuntai 6.7.2025
päätösseurat klo 13.30
Juha Takala
Siunaa Jeesus matkamme, ole meidän oppaamme.
Näillä pienillä matkarukouksen sanoilla perheessämme on tavattu pyytää siunausta edessä olevalle pidemmälle matkalle. Taisimme vaimoni kanssa oppia tavan lähetystyöharjoittelussa läheteiltä Etiopiassa, jossa jokainen automatka oli eräänlainen seikkailu: ikinä ei tiennyt, mitä matkalla käy, kauanko matka kestää tai millaisia muuttujia matkalla on.
Toisilla reissuilla matkarukouksena on ollut jokin virsi. Opiskeluaikoina eräällä pääsiäisajan körttiopiskelijoiden autoreissulla Helsingistä Ranskan Taizeen veisattiin pikkubussista virttä: Luoja luomistaidollansa. Siinä kohtaa, missä veisattiin "Hänpä tietää milloin kovaa, milloin hiljaa kuljetaan" painettiin kaasua Saksan autobahnilla. Silloin Herra tiesi, että nyt mennään kovaa.
Matkarukouksen tapa on jäänyt meille elämään, vaikka Suomen tieverkon piirissä muuttujat ovat yleensä vähäisempiä kuin Etiopiassa ja vauhti maltillisempi kuin Saksan moottoritiellä. Matkarukous muistuttaa siitä, että joka kerran, kun kotoa lähtee, altistuu elämän muuttujille ja muutoksille. Kaikki ei ole omassa hallinnassa. Matkarukous on sen pyytämistä, että matkalaista varjeltaisiin vaaroilta ja että päästäisiin turvallisesti perille.
Millaista tietä sinä olet tänään tullut siihen, missä olet? Onko sinun tiesi ollut ruuhkavuosien kiireinen autobahn, jolla ajetaan kovaa? Onko sinun tiesi kuoppaisen mökkitien kaltainen elämänvaihe, jolla jarrutellaan, hidastetaan ja luovutaan jostakin? Onko sinun tiesi ollut helppokulkuinen vai onko reitti vaikea?
Millainen ikinä tiesi onkaan, saat luottaa siihen, että sillä tiellä et ole yksin. Tänään tällä kentällä on luettu Jesajan kirjasta sanat: "Ne tiet minä olen nähnyt."
Jumala näkee tiemme, sen mitä olemme tulleet tähän ja sen reitin mikä on edessä. "Hänpä tietää milloin kovaa, milloin hiljaa kuljetaan."
Meille ei ole luvattu helppoa tietä. Kristityn tiehen kuuluvat vaikeatkin osuudet, pimeät laaksotkin. Mutta se meille on luvattu, ettemme ole yksin. "Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Näin lupaa Jeesus.
Hän on luvannut olla kanssamme, hoitaa meidät perille. Hän on kuin se kuljettaja, jonka kyydissä on niin turvallista olla, että takapenkkiläisten on turvallista vaikka nukahtaa kyytiin. Kristus on kuin se kuski, joka katselee rakastavin silmin peruutuspeilistä nukkuvia lapsiaan. Kotimatkalla ollaan pääsemässä turvallisesti perille.
Siunaa Jeesus matkamme, ole meidän oppaamme.
