Tapio Seppälä
>> Kuuntele puhe klikkaamalla tästä (soitin avautuu uuteen ikkunaan)
sunnuntai 6.7.2025
aamuseurat klo 8.00
Tapio Seppälä
Kohtalonyhteys osana uskon salaisuutta
Pyhäaamun rauhaa teille kaikille! Aamulla on hiljaista ja rauhallista. Jokaisena sunnuntaina aurinko nousee ylösnousemuksen merkiksi. Tiedän sen siitä, että kristikunta alkoi viettää entisestä lepopäivästä poiketen pyhäpäivää viikon ensimmäisenä päivänä. Kristuksen ylösnousemus siirsi lepopäivän yhdellä eteenpäin. Tämä lepopäivän muutos koskettaa edelleen suurta osaa maapallon väestöstä vuosisadasta toiseen.
Tilanne on kuitenkin ylösnousemuksen aamuna rauhallinen, kuten nämä aamuseuratkin. Liikkeellä ei ole opetuslapsia, vaan kolme naista, jotka eivät pelänneet sotilaita tai pidätyksiä, vaan he olivat ostaneet tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen ruumiin. Heillä oli kohtalonyhteys Jeesukseen tämän kuolemankin jälkeen. Pahoista hengistä vapautunut Magdalan Maria vei hämmentyneen viestin murheellisille Jeesuksen seuraajille. Kohtalonside Jeesuksen kanssa karkotti Magdalan Marian pelot.
Naisten rohkeus, lämmin hoivaamisen halu ja liikkeelle lähtö surun keskellä saivat aikaan ihmeen, joka mullisti maailman viikkojärjestyksen. Eikä ollut kyse vain lepopäivän paikasta, vaan koko ajanlaskusta.
Näihin päiviin vuosista on puhuttu ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän. Nyt meitä opetetaan uusille lyhenteille: eaa, ennen ajanlaskun alkua ja jaa, jälkeen ajanlaskun alun. Kaiken takana on kuitenkin Vapahtajan syntymä. Sentähden olen antanut noillekin lyhenteille oman tulkintani: eaa, tarkoittaa ennen armon aikaa ja jaa, tarkoittaa Jeesuksen armon aikana. Mielelläni ottaisin kyllä vanhat lyhenteet käyttöön.
Sanomaa, joka koskettaa koko maailmaa, ei viety erityisen nopeasti, vaan kävellen, toisinaan juosten, apostolin kyydillä, mutta se riitti, koska sanoma itse antoi välähdyksen elämän voitosta pimeän kuoleman keskelle.
Meillä kullakin voi olla omat kohtalonsiteemme Jeesukseen tai herännäisyyteen tai muihin herätysliikkeisiin - tai omaan kirkkoon. Kohtalonyhteydet ovat värikkäämpiä kuin uskommekaan. Ne eivät liiku järjen rajoissa. Ne vain vaikuttavat. Niitä kannattaa jokaisen kohdallaan miettiä
Lapsenomaisesti oma kohtalonsiteeni tuntuvat siinä, että olen sunnuntaina aamulla syntynyt, ylösnousemuksen aamuna. Kohtalonyhteyteni herännäisyyteen saa lisää voimaa siitä, että olen syntynyt heinäkuun alkupuolella – joinakin vuosina jopa juhlin syntymäpäivääni herättäjäjuhlilla. Tällaiset yksityiskohdatkin vahvistavat tunnesiteitä uskon salaisuuteen.
Riipaisevan kuvauksen kohtaloiden liittymisestä toisiinsa antaa ruotsalainen kirjailija Pär Lagerkvist 75 vuoden takaa romaanissaan Barabbas. Se kertoo kuvitteellisesti rikollisesta, joka vapautetaan pääsiäisen aikaan. Joko Jeesus tai Barabbas vapautetaan. Pilatus päästää pelätyn rikollisen Barabbaan menemään, koska koolla ollut väki painosti tuomaria rajusti tuomitsemaan Jeesuksen.
Romaanin mukaan tapahtui kuitenkin sellainen ihme, että Barabbas joutui kohtalonyhteyteen Jeesuksen kanssa. Barabbas alkoi sivummalta seurata, kuinka Jeesus kuoli, kuinka Jeesuksen seuraajat elivät. Kohtalot liittyivät yhteen niin, että Barabbastakin alettiin epäillä Jeesuksen seuraajaksi. Barabbaan usko oli arkaa ja ulkopuolista, mutta kohtalo liitti hänet Jeesuksen seuraajaksi. Kuollessa hänen viimeinen toivonsa oli Jeesuksen armo, maallisen armon hän oli jo kerran saanut.
Monta kertaa kohtalonyhteydet ovat jotain muuta kuin uskoon liittyvää. Sukulaisuus ja perheiden kohtalonyhteydet ovat usein väkevämpiä kuin sanat riittävät kertomaan. Etsivän ja hauraan uskon maailmassa tarvitaan myös arjessakin väkevää kohtalonyhteyttä, joka pitää heikonkin vaeltajan toivoa yllä. Jotain tästä kohtaloiden siteestä kertoo näiden juhlien tunnus: ”Matkalaista taluta”. Siinä kivikkoisen polun jalankulkija huomaa, että taluttaja sitoutuu pitämään kädestä kompastelevaa ihmistä.
Kauneimmin tämä taivaallinen kohtalonyhteys muuttuu todeksi, kun heikko, etsivä ja epäilevä kulkija saa taivaallisen lahjan, ettei häntä ole jätetty orvoksi. Kaste on kutsu Jumalan lapseksi ja Jeesuksen seuraajaksi. Jos kulkija ei jaksa, niin Taluttaja ottaa kädestä kiinni ja vie perille. Rakastavassa kodissa ketään ei hylätä perheväen ulkopuolelle. Taluttaja pitää kiinni.
Mielessäni soi toistuvasti säe Jaakko Löytyn ja Anna-Mari Kaskisen hengellisestä laulusta: ”Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään!”