Herättäjäjuhlaviikon torstaina juhlien merkitystä pysähtyivät pohtimaan Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, Ylivieskan herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Eija Nivala, Ylivieskan herättäjäjuhlien pääsihteerit Marjo-Riitta Alarova ja Ilkka Repo sekä Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Heidän kanssaan keskusteli Ylivieskan seurakunnan viestintäasiantuntija Miia Kallio.

Julkaistu 2.7.2026

Herättäjäjuhlat alkavat Ylivieskassa huomenna 3.7. aattoseuroilla. Ylivieskassa herättäjäjuhlat järjestetään 9. kertaa ja järjestäjinä ovat Ylivieskan seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyökumppaninaan Ylivieskan kaupunki.

Herättäjäjuhlaviikon torstaina juhlien merkitystä pysähtyivät pohtimaan Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, Ylivieskan herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Eija Nivala, Ylivieskan herättäjäjuhlien pääsihteerit Marjo-Riitta Alarova ja Ilkka Repo sekä Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Heidän kanssaan keskusteli Ylivieskan seurakunnan viestintäasiantuntija Miia Kallio.

 

Mitkä ihmeen herättäjäjuhlat?

Herättäjäjuhlat ovat hengellinen kesäjuhla, jolloin kokoonnutaan paljaan taivaan alle veisaamaan Siionin virsiä ja kuulemaan Jumalan sanaa. Mutta herättäjäjuhlat myös tekevät tunnetuksi juhlapaikkakuntaa.

- Kaupunki on yhteistyökumppanina mukana ja on hienoa isännöidä näin isoa tapahtumaa, Maria Sorvisto totesi.

- Kaupungin strategiassa on linjattu Ylivieska tapahtumakaupungiksi. Vaikka tällainen suuri juhla vaatii tavattoman paljon talkootyötä, on sillä iso merkitys kaupungin elinvoimalle ja tunnettuudelle, kun ihmiset tulevat tänne viikonlopuksi ja toivottavasti myös myöhemmin.

Simo Korkalainen korosti Herättäjä-Yhdistyksen tavoitteena olevankin lähipalveluiden käyttäminen, esimerkiksi juhlaravintolassa on paikallisia yrittäjiä myymässä annoksia.

 

Juhlapaikan inspiraatio Seinäjoelta

Edelliset Ylivieskan herättäjäjuhlat 2006 järjestettiin urheilukentällä, mutta nyt kokoonnutaan kaupungintalon ympärille. Juhlakenttänä toimii Melenderin aukio.

- Inspiroiduimme Seinäjoen viehättävästä herättäjäjuhlakentästä muutamia vuosia sitten ja aloimme miettiä, missä meillä olisi samantyylinen paikka, Eija Nivala paljasti.

- Toivottavasti Melenderin aukiolle tulee enemmän käyttöä jatkossa, kun ihmiset näkevät, miten onnistunut juhlapaikka se on.

Marjo-Riitta Alarova kertoi juhlien vastuullisuusohjelmasta, johon kuuluu myös olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen.

- Tässä ympärillä on juhlien käyttöön sopivia rakennuksia, joten joudumme rakentamaan uutta mahdollisimman vähän.

Juhlien tuominen keskelle kaupunkia houkuttelee toivottavasti paikalle myös sellaisia, jotka eivät alun perin ajatelleet osallistua.

- Nyt juhlille voi eksyä vahingossa, Simo Korkalainen vinkkasi.

 

Paikallisuus näkyy

Herättäjäjuhlat ovat kohtaamispaikka sekä toisten ihmisten että Jumalan kanssa. Juhlien pääohjelmaa ovat juhlakentän seurat, jotka pidetään vuodesta toiseen samaan kellonaikaan. Seurapuhujat valitsee Herättäjä-Yhdistyksen hallitus saamiensa ehdotusten pohjalta, ja heissä huomioidaan aina sekä paikallisuus että valtakunnallisuus.

- Hiippakunnan piispa on aina mukana, ja sitten koetetaan saada kiinnostavia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja kulttuuripuolen edustajia, nyt esimerkiksi EU-komissaari Jutta Urpilainen, emerituspiispa Voitto Huotari ja Ylen musiikkitoimittaja Risto Nordell, Simo Korkalainen luetteli.

Puhujavalinnoissa pyritään monipuolisuuteen sekä tasapuolisuuteen niin puhujien iän, sukupuolen kuin pappien ja maallikoiden suhteen.

Vaihtuva oheisohjelma seurojen välissä ja iltaisin on se, missä paikallisuus erityisesti näkyy. Kun keskustelijoilta kysyi, minkä yhden oheisohjelman he haluaisivat nostaa esiin, valinta koettiin vaikeaksi.

- Yleensä en ehdi osallistua oheisohjelmiin, mutta tähän yritän: lauantai-illan suurkonsertti TOIVO Ensemble, jossa ovat körttiläisen gospel-musiikin kaikki olennaiset henkilöt, se on nostalgiaa erityisesti omalle ikäpolvelleni, Simo Korkalainen paljasti.

Marjo-Riitta Alarova nosti esiin lauantai-illan urkukonsertin.

- Siinä pääsee tutustumaan Ylivieskan kirkkoon ja ennen kaikkea uusiin urkuihin. Lisäksi director musices Marko Hakanpää on yksi harvoja höyryveturinkuljettajia ja ajaa lauantaina lättähattua välillä Oulu—Oulainen rautatien juhlavuoden kunniaksi.

Maria Sorvisto nosti esiin pubivisan, Ilkka Repo Akustiikassa esillä olevan Jaakko Aution Salattu-näyttelyn ja Eija Nivala nuorten ohjelmasta pakopelin.

Nuorille on muutenkin juhlilla paljon ohjelmaa ja heitä toivotaan mukaan. Herättäjäjuhlista puhuessa toistui monta kertaa ilmaisu ”ihan tavallista”.

- Se ”tavallisuus” kuvastaa körttiläistä uskoa, tämä on arkista ja tavallista. Tämä on hiljaista ja vähän vaatimatonta, eikä keneltäkään kysellä uskon laatua tai määrää, totesi Simo Korkalainen.

 

Ei palveltavaksi, vaan palvelemaan

Talkoolaiset ovat herättäjäjuhlien elinehto. Molemmat pääsihteeritkin hoitavat vastuullista tehtäväänsä talkoolaisina.

- Ilman talkoolaisia ei voi juhlia järjestää, Marjo-Riitta Alarova totesi.

- Paitsi että työtä tehdään talkoovoimin, myös varainkeruu on tapahtunut talkoilla: on myyty käsitöitä, oltu Ryskypäivillä, leivottu juurileipää, kasvatettu kukkia somisteeksi. Tämä viikko on ollut talkootyön huipentuma, kun aamukahdeksalta on porukka pölähtänyt paikalle.

Ylivieskassa on varainkeruu onnistunut hyvin ja talkoolaisia ollut runsaasti. On olemassa myös talkoolaisjoukko, joka kiertää juhlilta toisille, ja siinä porukassa on runsaasti ylivieskalaisia. Niinpä nyt on myös kunnostettu esimerkiksi vessakontit ennen niiden asentamista.

Maria Sorvisto iloitsi ylivieskalaisten yleisestä talkoohengestä.

- Se näkyy tapahtumissa ja harrastusinfrassakin.

Eija Nivala näki herättäjäjuhlatalkoot suorana jatkona Ylivieskan uuden kirkon rakennustyölle.

- Kirkko vihittiin käyttöön keväällä 2021, ja syksyllä anoimme tänne herättäjäjuhlia. Tämä on ollut erinomaista seurakuntatyötä, niin että monet murehtivat jo mitä ihmettä syksyllä tehdään… Osallistuminen luo osallisuutta ja omistajuutta, niin etteivät juhlat ole vain Herättäjä-Yhdistyksen tai seurakunnan tai kaupungin juttu, vaan ystävät tämän rakentavat.

Herättäjä-Yhdistys ei haluakaan sen paremmin tuoda valmista pakettia juhlapaikkakunnalle kuin tulla valmiille, vaan juhlat tehdään yhdessä. Ilkka Repo totesi, että tällainen talkoolaisten määrä on osoitus syvemmästä voimasta, joka laittaa ihmiset liikkeelle.

- Kun sitä puheensorinaa ruokailussa kuuntelee, se on jo yhteisö.

Talkootyö on herännäisyydessä tapa tehdä uskoa näkyväksi.

- Ei palveltavaksi, vaan palvelemaan, Marjo-Riitta Alarova siteerasi Raamattua.

Kotievääksi juhlavieraille keskustelijat toivoivat hyvää mieltä, virvoitusta ja voimaa arkeen, pysähtymistä, kohtaamisia, muistoja ja jonkin palan Ylivieskaa.

- Jos saisi sellaisen avaran armon kokemuksen, Eija Nivala määritteli.

- Kokemuksen siitä, että Herättäjä-Yhdistyksen tunnuksen mukaisesti ”sinä kelpaat, sinä riität, sinä et ole yksin”.