– On juhlien aatto. Tässä vaiheessa paljon matkaa on jo tehty, mutta tärkein on edessä, herättäjäjuhlien toinen pääsihteeri Marjo-Riitta Alarova aloitti puheensa torstai-illan talkooseuroissa.

Julkaistu 2.7.2026

Alarova muisteli puheessaan juhlavalmistelujen vaiheita. Monen vuoden valmistelun jälkeen kaikki on nyt riittävän valmista. Juhlien aattona talkooväen määrä oli kasvanut alkuperäisestä kourallisesta yli tuhanteen vapaaehtoiseen.

Alarova totesi puheessaan, että vaikka körttien kökkähenki oli tiedossa, se kuitenkin yllätti. Herättäjäjuhlien hyväksi kerättiin rahaa muun muassa leipomalla leipää ja istuttamalla metsää.

Talkooseurojen puheissa korostui yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys. Talkoissa kasvaa ystävyys, yhteenkuuluvuus ja luottamus toiseen. Yhteisöllisyys taas tuottaa toivoa.

 

– Olemme tehneet työtä toinen toistamme tutkien, ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Anja Takkunen Alavieskasta totesi puheessaan.

Takkunen kertoi, että vastineeksi kaikesta vaivannäöstä hän löysi herättäjäjuhlatalkoista itselleen uuden yhteisön, jossa hän kokee olevansa tervetullut.

 

– Talkoot ovat enemmän kuin työtä. Niissä rakennetaan yhteistä hyvää, talkoolainen Esa Muhola Ylivieskasta pohdiskeli puheessaan.

– Me vähäväkiset olemme yllättävän väkeviä, kun yhdistämme voimamme, sanoi puolestaan majoitustoimikunnan jäsen Maarit Salmikangas Ylivieskasta.

Hän muistutti talkoolaisia ottamaan aikaa myös rauhoittumiseen ja pysähtymiseen sanan äärelle.

– Ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä, mutta myös rauhaa.

 

Yhteisöllisyyden lisäksi seuroihin kokoontunutta talkooväkeä pohditutti sää, sillä seurat alkoivat sadekuuron kastellessa kenttää. ”Pois pilvet hajota / huoleni huojenna”, veisattiin Siionin virren 30: 2 sanoin.

Teksti: Aila Mustamo