Kuvia körttivaellukselta aikojen saatossa. Muistelmat ja kuvat körttivaelluksesta on koonnut Mauri Löytynoja.

Körttivaelluksen synty

Tämä on kertomus, kun joku ehdottaa ideaa tekevälle miehelle ja tämä tarttuu asiaan ja saa kyläläiset mukaan. Näin syntyi körttivaellus ja loistava polkuverkosto.

Vuonna 1996 Ylivieskan seurakunta alkoi rakentaa Joonaalan kämppää. Talkoot aloitettiin aamusta ja linnut lauloi ja luonto oli kauneimmillaan. Naapuripitäjän Jaakko kuunteli linnunlaulua ja asteli Aarnen luokse ja sanoi, että Aarne sinun pitäisi löytää polkuverkosto ja lähdettäisiin aamusta vaeltamaan ja kuuntelemaan luonnon ääniä ja päälle pidettäisiin körttiseurat.

Aarne mietiskeli asiaa ja otti yhteyttä serkku- Maunoon ja niinpä he ensin kartasta katsoivat vanhoja polkuja ja samalla ottivat huomioon nämä alueen lammet ja järvet. Kymmeniä kertoja miehet menivät metsään, hakivat vanhan Piimäpolun ja Mustolan asutukseen johtavan polun ja sieltä Latvalaan vieneen vanhan polun. Polut olivat metsittyneet, mutta aina sieltä täältä löytyi pätkä polkua, joita yhdisteltiin ja merkattiin. Eikä miehet tehneet sitä kaksistaan vaan vaimot Eila ja Liisa osallistuivat hommaan myös. Eila oli leikannut matonkuteita ja niinpä flanellista matonkudetta leikattiin pätkiksi ja sillä merkattiin polkua.

14 kilometrin reitti syntyy lampien ympärille

Näin syntyi reilu 14 km reitti, joka lähti Törmälästä, kiersi Törmäjärven myötäpäivään ja tuli partiomajalle, jossa pidettiin ensimmäinen tauko. Sieltä matka jatkui Mustolaan, jossa toinen kyläisten voimanponnistus Mustolan pirtti oli juuri valmistunut. Pirtillä pidettiin tauko ja matka jatkui Mustolan lammen kautta Latvalaan ja Latvajärvi kierrettiin ja kierroksen jälkeen oli kolmas tauko järven rannalla.

Tauon jälkeen matka jatkui Piimäpolkua pitkin Häränsilmän ohi Valkealan järvelle, jossa oli taukopaikka. Valkealan järveltä lähdettiin Uimapolkua pitkin Löytyn tekolammelle, joka oli valmistunut vuotta aiemmin. Viimeiseltä tauolta jatkettiin kohti Törmälää. Reitille siis mahtui 8 lampia, heti lähtiessä Törmälän uimalampi, sitten Törmäjärvi, Mustolan lampi, Latvalan järvi, Häränsilmä ja Isonmaanlampi, joka nykyisin on kuivannut ja viimeisenä Löytyn tekolampi.

Ensimmäinen körttivaellus vuonna 1997

Ensimmäinen Körttivaellus oli 1997 ja alkuperäisestä Jaakon esityksestä poiketen tapahtuma oli illalla ja käytännön syistä seurat olivat ensin ja sitten porukka siunattiin vaellukselle ja vaelluksen päätteeksi oli vielä kahvit ja iltahartaus. Ajankohdaksi valikoitui toukokuun toiseksi viimeinen perjantai-ilta. Seurat alkoivat klo 18 ja vaellus n. 19.30. Vaeltajia oli paljon ja kaikki valmiina pitkälle yön vaellukselle. Aarne toimi vetäjänä ja Mauno peränpitäjänä. Joka tauko päättyi siioninvirteen ja näin matka eteni. Mutta matkan rasitukset alkoivat vaelluksen aikana näkyä, mutta onneksi vetäjät olivat tämänkin huomioineet. Markku oli pestattu hakemaan autolla pois väsyneitä. Ensimmäiset haettiin Mustolan autotien päästä ja seuraavat Latvalan järveltä. Kello oli aamuyöllä jo kiirehtinyt yli kahden, kun saavuttiin Törmälään, jossa odotti iltapala ja lyhyt hartaus. Taisi olla saunatkin lämmitetty. Tarkkaa lukua vaeltajien määrästä ei löytynyt, mutta kuvien perusteella 50-70 osallistui ensimmäisenä vuonna tähän pitkään vaellukseen.

Vaellusta ja venevirsiä

Vielä kahtena seuraavana vuonna vaellusreittejä oli vain tämä yksi pitkä vaellus. Osallistujia oli varmaan saman verran myös näinä vuosina. Vaellukselle tultiin kauempaakin, naapurikunnista. Kyläinen Toivo ideoi toisena ja kolmantena vuotena Törmäjärvelle vielä veneen ja veneeseen 3-4 miestä laulamaan virsiä, kun vaellusporukka kiersi Törmäjärveä. Kun ensimmäisestä virsikokeilusta tuli palautetta, että ei oikein hyvin kuulunut rannalle, toisena vuonna hankittiin veneeseen Raudaskylältä Arto. Arto sanoo, että hänellä on sisäänrakennettu äänentoisto ja niinpä nyt veisuu kuului. Toisesta vaelluksesta on jäänyt mieleen myös se, että Latvalassa idean esittäneen Jaakon mökillä pysähdyttiin ja Elli tarjosi vaeltajille nisukahvit. Körttivaellukseen kuului myös miehitetyt taukopaikat, partiolaiset Partiomajalla, Löytyn kyläyhdistys Mustolassa, Esa Valkealan järvellä. Ja vaellusta säesti aina käen kukunta sekä usva laskeutui jo yöllä järvien pintaan.

Körttivaellus nykyään

Muutaman vuoden jälkeen porukka pitkältä vaellukselta alkoi vähetä ja toivottiin lyhempää reittiä. Vaihtoehdoksi tuli, että osa kääntyi Mustolasta Maunon kehittämää polkua pitkin Valkealan järvelle eli Latvalan rengas jäi pois. Mutta pitkä reitti jatkoi vaihtoehtona aina 2005 saakka. Siitä lähtien alettiin vaeltamaan tätä keskireittiä, joka oli n. 11 km tai osa vain järven kiertoa, joka oli vajaat 5 km. Vaeltajien ikääntyessä yhä enemmän siirtyi kiertämään pelkästään järven ja viimeisinä vuosina tämä on ollut ainoa reitti, jota on kierretty.

Mutta körttivaellus ja seurat ovat edelleen olemassa ja päivä on sama toukokuun toiseksi viimeinenperjantai. Seurat vetävät väkeä Törmälän täyteen, mutta lenkille lähtee enää pieni porukka. Kyläläisten kehittämä tapahtuma täyttää ensi vuonna 30 vuotta, sillä koronavuonna myös körttivaellus jäi väliin. Pyöreitä vuosia juhliessa voisi tapahtuma saada taas porukkaa myös vaeltamaan. Pitkän reitin polut ehtivät jo välillä metsittyä, kunnes 2016 suuren suosion saanut polkujuoksutapahtuma saapui myös Törmälään. Reitit kunnostettiin ja polut ovat hyvässä kunnossa ja suuressa suosiossa. Mustolan pirtillä on viikoittain yöpyjiä ja sauna lämpiää.

 

Muistelmat körttivaelluksesta on koonnut Mauri Löytynoja

Törmälän leirikeskuksen läheisyyteen, körttivaelluksen lähtöpaikan lähelle, istutetaan Ylivieskan Herättäjäjuhlat 2026 juhlametsä.