Herättäjäjuhlien oheisohjelmaan kuuluu ylivieskalaislähtöisen äänitaitelija Jaakko Aution 30-kanavainen ääni-installaatio Salattu.

Julkaistu 3.7.2026

Teoksessa soivat perinteikkään ylivieskalaisen Raudaskylän sekakuoron laulajat, Anna Voutilainen-Veijosen saksofoninsoitto sekä oopperalaulaja Esa Ruuttusen ääni. Teokseen voi tutustua herättäjäjuhlakentän kupeessa kulttuurikeskus Akustiikan Galleria Oivassa. Avajaiset ovat perjantaina kello 17–17.30.

Teoksen lähtökohta on Siionin virsi 100, Salattu voima uskonelämässä. Mutta mikä oikeastaan on salattu?

– Tässä teoksessa tutkin salattua ihmisten välisyydessä, Jaakko Autio selittää.

Hän kertoo, että Wilhelmi Malmivaara puhui seuroissa saman virren pohjalta vuonna 1909. Malmivaara vertasi salattua voimaa sähköön ja korosti, ettei voima synny yksittäisessä johdossa vaan verkostossa. Oman voiman sijaan oleellista on se, mitä ihmiset tekevät yhdessä.

Salattu-teoksessakaan kenenkään ääni ole toista tärkeämpi vaan voima syntyy kaikkien äänten yhteisvaikutuksesta.

Jaakko Autio kertoo, että Siionin virsi 100 on yksi hänen henkilökohtaisista suosikkivirsistään.

Virsi syntyi 1700-luvulla Saksassa pietistisen liikkeen keskuudessa vastalauseena kirkon liialliselle varmuudelle. Aluksi sitä hymisi yksi ihminen, kunnes Wilhemi Malmivaara muokkasi sen yhdessä veisattavaan muotoon.

Harmonia on mysteeri

Teoksen äänimaisemasta tulee mieleen gregoriaaninen musiikki. Jaakko Aution mielestä oleellista ei kuitenkaan ole musiikkityyli.

– Äänitaiteilijana en ole kiinnostunut musiikista vaan äänestä.

Teoksessa kuullaan 23 Raudaskylän sekakuoron laulajaa, jotka laulavat kolmeäänistä harmoniaa. Heidän äänensä erottuvat kuitenkin myös yksilöllisinä tulkintoina.

– On kiinnostavaa kuunnella, miten yksittäinen ihminen pärjää tässä kamppailussa. Siellä hengitetään ja lauletaan nuotin vierestä, mutta se kuulostaa kauniilta ja harmoniselta, Jaakko Autio ihmettelee.

Hän korostaa, ettei teoksessa kuulla synteettisiä ääniä vaan kaikki on lähtöisin ihmisistä. Hän kuvailee ihmisäänten muodostamaa harmoniaa mysteeriksi.

Kuultavissa ainoastaan herättäjäjuhlilla

Salattu-teos on koettavissa ainoastaan herättäjäjuhlien ajan. Kun juhlat sunnuntaina loppuvat, se häviää.

Jaakko Autio on työstänyt teosta yli vuoden ajan, joskin sen juuret juontavat tavallaan jo Nivalan herättäjäjuhlille vuonna 2019. Siellä Autio toteutti ensimmäisen ääni-installaationsa. Nykyään hän tekee taidetta ammattinaan.

Raudaskylän sekakuoro oli mukana jo Nivalan juhlilla toteutetussa teoksessa. Jaakko Autio sanoo olevansa kiitollinen tuesta kuorolle ja erityisesti äidilleen, joka laulaa kuorossa.

Autiolle oli selvää, että Raudaskylän sekakuoro olisi mukana myös Salattu-teoksessa. Teoksen toinen ilmeinen kulmakivi oli saksofonisti Anna Voutilainen-Veijosen soitto. Näiden lisäksi teoksessa kuullaan oopperalaulaja Esa Ruuttusta, joka on Aution vanha tuttu kotikylältä.

Jaakko Autio kertoo, että Ruuttunen lähti heti mukaan ja suhtautui äänityksiin samalla pieteetillä kuin oopperatöihinsä.

– Esa Ruuttuselle laulaminen on kilvoittelua ja intensiivistä työtä. Hänen laulunsa on teoksen painovoima, joka mahdollistaa sen yksinkertaisuuden, Jaakko Autio kuvailee.

Körttiläisyydessä on yhteys pyhyyteen

Salattu-teoksessa pohditaan körttiläisyyttä ja pyhyyttä. Jaakko Autio pohtii, että körttiläisyydessä ei ole tapana kysellä kenenkään vakaumuksesta. Pyhää kuitenkin on, ja körttiläiset ovat yhteydessä siihen.

– Taitelijana koen, että teoksessa on oleellista tarjota kuuntelijalle tilaisuus tutustua omaan itseensä. Ei ole niin tärkeää, mitä taiteilija Jaakko Autio osaa.

Hän korostaa, että teos ei ole viihdettä, mutta tilaan saa tulla kokemaan pyhyyttä, lepäämään ja pysähtymään omalla tavalla, vaikkapa kännykkää näpräten.

– Pysähtyminen ja hiljentyminen on jotain, mitä tarvitsen itse, Jaakko Autio pohtii.

Hänen mukaansa teos johdattelee kuvittelemaan jotakin, mitä ei vielä ole. Se tuottaa toivoa.

 

Teksti: Aila Mustamo

Kuvat: Tapani Uusikylä