Talkootyö on Ylivieskassa voimissaan. Ylivieskassa herättäjäjuhlat ovat vasta vuoden 2026 kesällä, mutta töitä kustannusten peittämiseksi on tehty jo vuoden 2024 syksystä.

Talkoiden aloitusajankohtaa on vaikea arvioida tarkasti, mutta käsillä on tehty jo paljon ja pitkään.

Olisikohan yksi lähtökohta ollut ryijytalkoot, kun yli 70 talkoolaista teki vihkiryijyn Ylivieskan kirkkoon. Loppuvaiheessa talkooporukka alkoi kysellä, että mitäs sitten tehdään, kun ryijy luovutetaan seurakunnalle.

Yksi kevättalvi huilattiin ennen kuin Kati Autio ja Marjo Pylväs kokosivat jälleen tekijöitä yhteen. Siinä kokoontumisessa sai valita haluaako kutoa (neuloa), virkata, ommella, leipoa juurileipää, kuulua lättykahvilan henkilökuntaan tai tehdä ryijyä arpajaisvoitoksi.

 

Sukkia ja lapasia

Ideoita syntyy koko ajan lisää, mutta jos jotain haluaa luetella, niin Ylivieskassa on neulottu sukkia, lapasia ja taskuhuiveja. Lahjoituskankaista on tehty pieneksi taitettavia kestokasseja kauppareissuja ajatellen. Leivinliinoja on tehty lahjoituspellavasta. Lisäksi on tehty kännykkäpusseja, tyynyliinoja, lasten kauppakasseja ja virkattuja pullopusseja, johon saa sujautettua vesipullon juhlilla. Kangaskasseja on ommeltu ja niihin painettu juhlalogo. Körttimummo ja körttipappa jääkaappimagneetti on saanut seurakseen pinssin.

-Taskuhuivi on ollut varsinainen menestys, ne ovat menneet sitä mukaa, kun niitä on valmistunut, Kati Autio kertoo.

Yksi Ylivieskan juhlien erikoisuus ovat villasukat, joihin on otettu kuvio körttihuivista. Omien talkootuotteiden lisäksi myydään myös senegalilaisten naisyrittäjien tekemiä kangaskasseja.

 

Tuuliviirejä ja voiveitsiä

Muutaman miehen porukka tekee Esko Sydänmetsän verstaalla ainakin tuuliviirejä, paitsinlastoja, voiveitsiä, leikkuulautoja, linnunruokintapönttäjä.

-Aloitimme helmikuussa ja olemme kokoontuneet monta kertaa viikossa. Kesäloman jälkeen sitten taas jatketaan, Esko Sydänmetsä kertoo.

Myös puutöihin on saatu lahjoituksena materiaalia ja leppoisa tekeminen kestää kerrallaan pari kolme tuntia. Verstaalle ei kerralla juuri viittä miestä enempää mahdukaan töihin.

Salon juhlille lähtee koemarkkinointin myös erä kokoontaittevia Päivä-Pekan penkkejä, joiden materiaali on saatu Raudaskylän opiston suurista pihakuusista.

 

Juureen leivottua

Syksystä 2024 on kirkon eteisessä myyty viikoittain juurileipää. Niitä on ollut tarjolla myös seuroissa ja tapahtumissa ja kauppa on käynyt niin hyvin, että enemmänkin olisi mennyt kuin on ehditty leipoa.

Porukan vetäjä Liisa Koskela oli muutaman kerran leiponut juurileipää, kun idea herttäjäjuhlien hyväksi leivottavasta leivästä syntyi.

Tämäkin idea otettiin innolla vastaan ja juurileivän tekemiseen on opastettu kurssittamalla. Leivät leivotaan kotona eikä porukan vetäjä lakkaa ihmettelemästä kuinka paljon talkoolaisia on löytynyt.

 

Lättyjä ja kahvia

Ylivieskalaisporukka on paistanut muurinpohjalättyjä monilla herättäjäjuhlilla. Lieneekö siis kumma, vaikka lätyistäkin jalostui yksi talkooidea. Herättäjäjuhlien hyväksi on pystytetty lättykahvila niin Ylivieskan markkinoille kuin konealan tapahtumaan Ryskypäiville. Molemmissa tapahtumissa on lätyiksi paistettu useampi tonkallinen lättytaikinaa.

Lisäksi kirkon olohuoneessa on toiminut pienimuotoisempi vohvelikahvila.

Tapahtumien kahvinporot ovat kestävän kehityksen teeman mukaisesti levitelty ruusupensaiden höysteeksi talkoolaisten kotipihoille.

Herättäjäjuhlia tekemään tarvitaan talkoolaisia 1000-1500. Kevääseen 2025 mennessä talkoolaisten määrä laskettiin jo sadoissa.

Lue lisää talkoolaiseksi ilmoittautumisesta osoitteessa www.herattajajuhlat.fi/talkoot2026.

Teksti: Liisa Ängeslevä
Artikkeli on julkaistu Ylivieskan Juhlaviesti-lehdessä